Energia-alan viestintä on haastavaa ja välttämätöntä

Tämän blogin lukija tietänee kaukolämmöstä enemmän kuin keskiverto suomalainen. Aiheen popularisointi vaatii kuitenkin meiltä kaikilta panostusta, varsinkin kun energiasektori kehittyy huimaa vauhtia. Kaukolämpö on edelleen etäinen aihe monille, erityisesti heille, jotka asuvat asunto-osakeyhtiössä, jossa lämmityskulut sisältyvät kuukausittain maksettavaan vastikkeeseen, puhumattakaan vuokra-asunnoista, joissa lämmityskulut kuuluvat useimmiten vuokraan. Omakotiasujille lämmitysjärjestelmä saattaa sen sijaan olla tutumpi aihe. 
 
Sähköistyvä kaukolämpö on nouseva ilmiö Suomessa. Perinteistä polttamiseen perustuvaa kaukolämmön tuotantoa korvataan yhä enemmän sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Tämä muutos on osa laajempaa energiajärjestelmän murrosta, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius. Samalla asiakaspään mukana pitäminen on entistäkin tärkeämpää – ja ehkä jopa aiempaa haastavampaa. Keskitetty lämmöntuotanto voidaan kuvata yksinkertaistetulla analogialla, mutta monista lähteistä koostuvan kokonaisuuden ja energiajärjestelmän tasapainottamisen selittäminen voi helposti muuttua liian tekniseksi himmeliksi. 
 
Sähköistyvän kaukolämmön keskeisimpiä ratkaisuja ovat muun muassa teollisen mittakaavan lämpöpumput, hukkalämmön hyödyntäminen, sähkökattilat sekä erikokoiset lämpövarastot. Sähkökattilan toiminta on suhteellisen helppo selittää maallikolle, varsinkin jos vertauksena käytetään Fingridin tuntihintasovellusta ja lämmityksen ajoittamista. Kattilan ajamisen optimointi ei toki ole todellisuudessa näin yksinkertaista. 
 
Miten me energia-alalla pääsemme sille paljon puhutulle "nextille levelille" yhteiskunnassa? Kriisienkö kautta? Vai voisiko Suomi nousta energiaosaamisellaan maailmankartalle niin, että kaukolämmöstä puhuttaisiin jopa osana peruskoulun fysiikan tunteja? Tällä hetkellä lämmitykseen tunnutaan kiinnitettävän huomiota vasta, kun sitä ei ole: kun asunto viilenee eikä kuumasta käyttövedestä ole tietoakaan, asukkaalla saattaa herätä kysymys, mistä lämpö kotiin oikeastaan tulee. 
 
Justus Luokkanen
viestintäkoordinaattori
FinDHC ry 

Kuva: FinDHC ry