
Energia-alan viestintä on haastavaa ja välttämätöntä
Tämän blogin lukija tietänee kaukolämmöstä enemmän kuin keskiverto suomalainen. Aiheen popularisointi vaatii kuitenkin meiltä kaikilta panostusta, varsinkin kun energiasektori kehittyy huimaa vauhtia. Kaukolämpö on edelleen etäinen aihe monille, erityisesti heille, jotka asuvat asunto-osakeyhtiössä, jossa lämmityskulut sisältyvät kuukausittain maksettavaan vastikkeeseen, puhumattakaan vuokra-asunnoista, joissa lämmityskulut kuuluvat useimmiten vuokraan. Omakotiasujille lämmitysjärjestelmä saattaa sen sijaan olla tutumpi aihe.
Sähköistyvä kaukolämpö on nouseva ilmiö Suomessa. Perinteistä polttamiseen perustuvaa kaukolämmön tuotantoa korvataan yhä enemmän sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Tämä muutos on osa laajempaa energiajärjestelmän murrosta, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius. Samalla asiakaspään mukana pitäminen on entistäkin tärkeämpää – ja ehkä jopa aiempaa haastavampaa. Keskitetty lämmöntuotanto voidaan kuvata yksinkertaistetulla analogialla, mutta monista lähteistä koostuvan kokonaisuuden ja energiajärjestelmän tasapainottamisen selittäminen voi helposti muuttua liian tekniseksi himmeliksi.
Sähköistyvän kaukolämmön keskeisimpiä ratkaisuja ovat muun muassa teollisen mittakaavan lämpöpumput, hukkalämmön hyödyntäminen, sähkökattilat sekä erikokoiset lämpövarastot. Sähkökattilan toiminta on suhteellisen helppo selittää maallikolle, varsinkin jos vertauksena käytetään Fingridin tuntihintasovellusta ja lämmityksen ajoittamista. Kattilan ajamisen optimointi ei toki ole todellisuudessa näin yksinkertaista.
Miten me energia-alalla pääsemme sille paljon puhutulle "nextille levelille" yhteiskunnassa? Kriisienkö kautta? Vai voisiko Suomi nousta energiaosaamisellaan maailmankartalle niin, että kaukolämmöstä puhuttaisiin jopa osana peruskoulun fysiikan tunteja? Tällä hetkellä lämmitykseen tunnutaan kiinnitettävän huomiota vasta, kun sitä ei ole: kun asunto viilenee eikä kuumasta käyttövedestä ole tietoakaan, asukkaalla saattaa herätä kysymys, mistä lämpö kotiin oikeastaan tulee.
Justus Luokkanen
viestintäkoordinaattori
FinDHC ry
Kuva: FinDHC ry
Sähköistyvä kaukolämpö on nouseva ilmiö Suomessa. Perinteistä polttamiseen perustuvaa kaukolämmön tuotantoa korvataan yhä enemmän sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Tämä muutos on osa laajempaa energiajärjestelmän murrosta, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius. Samalla asiakaspään mukana pitäminen on entistäkin tärkeämpää – ja ehkä jopa aiempaa haastavampaa. Keskitetty lämmöntuotanto voidaan kuvata yksinkertaistetulla analogialla, mutta monista lähteistä koostuvan kokonaisuuden ja energiajärjestelmän tasapainottamisen selittäminen voi helposti muuttua liian tekniseksi himmeliksi.
Sähköistyvän kaukolämmön keskeisimpiä ratkaisuja ovat muun muassa teollisen mittakaavan lämpöpumput, hukkalämmön hyödyntäminen, sähkökattilat sekä erikokoiset lämpövarastot. Sähkökattilan toiminta on suhteellisen helppo selittää maallikolle, varsinkin jos vertauksena käytetään Fingridin tuntihintasovellusta ja lämmityksen ajoittamista. Kattilan ajamisen optimointi ei toki ole todellisuudessa näin yksinkertaista.
Miten me energia-alalla pääsemme sille paljon puhutulle "nextille levelille" yhteiskunnassa? Kriisienkö kautta? Vai voisiko Suomi nousta energiaosaamisellaan maailmankartalle niin, että kaukolämmöstä puhuttaisiin jopa osana peruskoulun fysiikan tunteja? Tällä hetkellä lämmitykseen tunnutaan kiinnitettävän huomiota vasta, kun sitä ei ole: kun asunto viilenee eikä kuumasta käyttövedestä ole tietoakaan, asukkaalla saattaa herätä kysymys, mistä lämpö kotiin oikeastaan tulee.
Justus Luokkanen
viestintäkoordinaattori
FinDHC ry
Kuva: FinDHC ry
Recommended News for You

Verkosto-messut uudistuvat
January 23, 2025

Huoltovarmuus ja varautuminen ovat osa palvelutoimittajan arkea
January 3, 2025Seppo Rytilä, Eltel

Sähköverkkojen turvallisuus uusien uhkien edessä: "Suomi ei ole enää lintukoto"
December 10, 2024Janetta Santalo

Kattavat valokuituverkot avainasemassa Suomen tulevaisuuden turvaamisessa
November 28, 2024Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

