Kattavat valokuituverkot avainasemassa Suomen tulevaisuuden turvaamisessa

Traficomin tilastojen mukaan viime vuonna investoinnit valokuituverkkoihin ylittivät historiallisen tason, ollen suuremmat kuin koskaan aikaisemmin – jopa enemmän kuin mobiiliverkkoihin on sen koko historian aikana vuositasolla investoitu. Tämä kertoo selvästi, että Suomessa valokuituinvestoinnit alkoivat jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna, ja nyt on kiire kuroa eroa kiinni. Jos haluamme pysyä EU:n kärjessä seuraavan sukupolven yhteyksien ja digitaalisten palvelujen kehityksessä, investointien on edelleen kasvettava. Tavoitteena on, että viiden vuoden kuluessa jokaisessa suomalaisessa kodissa on vähintään gigabitin kaksisuuntainen valokuituyhteys. 

Monissa EU-maissa investoinnit valokuituverkkoihin jatkuvat kiivaina, ja Suomen pitkään jatkunut takamatka valokuituyhteyksien saatavuudessa ei näytä pienenevän. Suomessa on yhä satojatuhansia kotitalouksia, joihin valokuituyhteyttä ei ole vielä saatavana. 

Haja-asutusalueet vaarana jäädä gigabittiyhteiskunnan ulkopuolelle 

Haasteena on, että markkinaehtoinen rakentaminen keskittyy taajamiin ja alueille, joilla on riittävästi maksajia. Haja-asutusalueet jäävät tämän kehityksen ulkopuolelle, mikä vaarantaa EU-tavoitteen gigabittiyhteiskunnasta Suomen osalta. Tilannetta pahentaa se, että 3G-verkko, joka on monilla harvaan asutuilla alueilla ollut ainoa toimiva yhteys, ollaan ajamassa alas. Tämä lisää haja-asutusalueiden eristyneisyyttä. 

Jos suuria alueita Suomessa jätetään ilman huippunopeita yhteyksiä, pakotamme ihmiset ja yritykset siirtymään sinne, missä yhteydet ovat paremmat. Ne, jotka jäävät heikkojen yhteyksien varaan, joutuvat turvautumaan fyysisiin palveluihin, joiden ylläpito on moninkertaisesti kalliimpaa verrattuna digitaalisiin ratkaisuihin. Gigabitin yhteyksillä varustettu Suomi voisi sen sijaan tarjota kustannustehokkaita, laadukkaita digitaalisia palveluja kaikille. 

Valokuituinvestoinnit tukevat alueiden kehitystä ja huoltovarmuutta 

Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta ei ole kestävää, että Itä- ja Pohjois-Suomen laajat alueet uhkaavat autioitua samalla kun väestö keskittyy rannikolle. Rannikolla asutus on alttiimpaa erilaisille riskeille, kuten vieraan valtion erikoisoperaatioille. Suomen historiassa on ollut useita aikajaksoja, jolloin väestön hajauttaminen eri puolille maata on ollut välttämätöntä. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos tai geopoliittiset tilanteet voivat aiheuttaa äkillisen tarpeen vastaavalle hajasijoittamiselle. Tällöin infran rakentaminen tai kunnostaminen tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin sen säännöllinen päivittäminen ja ylläpito normaalioloissa. 

Valokuituyhteydet edistävät alueiden elinvoimaa, lisäävät uusien yritysten syntyä ja voivat hidastaa muuttotappiota. Tämä voi parantaa alueiden väestöennusteita ja tuoda niille uutta kasvua. 

Ilmastonmuutosten seurauksiin on tärkeä varautua huolehtimalla koko Suomen laadukkaasta ja kattavasta infrastruktuurista. On mahdollista, että tulevien vuosikymmenien väestön liikkuminen muuttaa ennusteita merkittävästi, ja hajautettu sekä kestävä infrastruktuuri voi osoittautua elintärkeäksi, kun yhteiskunta sopeutuu uusiin haasteisiin. 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry